Tuula Lappalainen on syntynyt Jyväskylässä, mutta asunut nuoruuttaan Helsingissä ja jo 1960- luvun lopulta lähtien ulkomailla, ensin Sveitsissä ja sittemmin Espanjassa. Toinen puoli Lappalaisen elämästä on kiinnittynyt Iisvedelle Pohjois-Savoon, missä hän viettää nykyisin suuren osan vuodesta.
Lappalainen suuntautui lukion jälkeen Nandor Mikolan ja Alvar Aallon kannustamana maalaustaiteeseen.
Hän aloitti opintonsa Helsingin Taideakatemiassa ja siirtyi tämän jälkeen opiskelemaan Baseliin. Lappalainen valmistui sisustusarkkitehdiksi Baselin taideteollisesta korkeakoulusta. Hän on sisustanut lukuisia merkittäviä julkisia rakennuksia ja toteuttanut myös suuria seinämaalaus- projekteja mm. ravintoloihin, sairaaloihin ja vanhainkoteihin.Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti ikääntyneiden ihmisten asumisen kehittämiseksi.
Taidemaalari Tuula Lappalainen tunnetaan yhtälailla herkkien akvarellien kuin voimakkaiden akryylipintojen taiturina. Hän on kesän täyteyttä kukkivien unikkoniittyjen, peilityynien järvimaisemien ja jyrisevien aaltojen maalari, jonka teokset ovat latautuneet täyteen vahvoja aistimuksia ja tunnetiloja.
Lappalaisen Espanjan-koti sijaitsee pienessä kylässä Valencian eteläpuolella, keskellä appelsiinilehtoja ja lähellä Välimeren rantoja. Siellä Federico Garcia Lorca runojen maisemissa hän sanoo maalaavansa toisinaan myös koti-ikävää, jonka verbaalinen kaikupohja löytyy Eino Leino ja Lassi Nummen runoudesta. Usein maalaukset ovat syntyneet myös Franz Schubertin, Jean Sibeliuksen ja Anton Brucknerin valaisemina. Flamencon väkevän rytmin innoittamana syntyivät hänen Federico Garcia Lorca runoihin pohjautuvat työnsä.
Vesi on elämän lähde ja sen symboli, mutta lisäksi se on kauan ollut yksi Lappalaisen teosten toistuvista teemoista. Hänen maalauksissaan vesi ei ole vain vettä, se on myös valoa, värejä, musiikkia ja runoutta. Lappalainen loihti kesällä 2014 Suonenjoen kirjaston alakerran soratilaan mykistyttävän vaikuttavan tila-teoksen, jonka innoituksena toimivat hänen rakastamansa Juan Ramón Jimenézin runot, joita hän on myös suomentanut.
Tuula Lappalaisella on ollut Suomen lisäksi lukuisia näyttelyitä Sveitsissä, Espanjassa ja Saksassa.

Kun aloitan maalausaktin, pyrin olemaan täysin intuitiivinen – ikäänkuin löytöretkeilijä, joka uteliaana lähtee uuteen ja tuntemattomaan – en nimittäin juuri koskaan suunnittele tai hahmottele töitäni etukäteen vaan maalaan täysin hetken ja tunnelman innoittamana. Aiheet nousevat milloin mistäkin; ne tulevat yöllä uniini, päivällä kadulla, luonnossa, milloin missäkin – hajuja aistiessa, nauraessa, itkiessä. . . ja tietysti musiikkia kuunnellessa tai runoja lukiessa.
Kuvat parhaillaan ovat musiikkia. Myös sanat ovat kuvia. Hyvä akvarelli on kuin tankaruno tai haiku, missä mahdollisimman vähällä sanotaan paljon.
Maalaaminen on hengittämistä, hengittäminen on elämistä, eläminen on maalaamista.
En kuulu ihmisiin, jotka moralisoivat, äänekkäästi, “parantavat” maailmaa ja osoittavat sormella. Kuitenkin haluaisin omalla tavallani, maalaamisellani, osallistua. Tuulessa keinuvat unikot, auringonlaskunväreissä kylpevät järvet, luonto koko kuvaamattomassa kauneudessaan ovat lempiaiheitani – osaksi siksi, että ne ovat uhattuja. Toistuva teemani on “Kadonnut Uni”, joka kuvaa luonnonniittyä sellaisena kuin sen lapsuudestani muistan, mutta en enää ole nähnyt. Ruiskukat, heinät, päivänkakkarat, kissankellot pakenevat peloissaan siinä missä keijut ja menninkäisetkin, materialismin ja teollisuuden vallatessa yhä enemmän jalansijaa. – Onneksi Espanjassa hehkuvat vielä keväisin unikot värjäten maisemat intensiiviseen purppuraan.
Yhdyn Friedrich Schillerin toteamukseen:
“Kaikki taide on omistettu ilolle, eikä ole sen suurempaa ja vakavampaa tehtävää, kuin tehdä ihmiset onnellisiksi.”

Nandor Mikolan kesäkursseilla Orivedellä v. 1963, 1964
Taideakatemian koulussa v 1964 — 1966
Kunstgewerbeschule Basel Graphik- und Malkurs 1967-1968
FFI Fachklasse für Innenarchitektur 1968 — 1971 mit Diplomabschluss 1971
1975 maalaustaiteen opettajana iltakoulussa Baselissa
Oma akvarellikoulu „Maanantaimaalarit” 1975 — 1995
Näyttelyt: Galerie CARELIA Basel 25.8. — 19.12. 1981
Joulunäyttely Suomen ystävät Sveitsissä 1981
WOHNBEDARF Basel 1.4. — 24.4. 1982
Yhteisnäyttely Maanantaimaalarit 20.2. — 20.3.1983
Yhteisnäyttely Freunde Finnlands 24.4. — 25.5. 1983
Kuopion Kirjasto 17.7. — 28.7. 1984
Galerie CHIENBASE Liestal 5.12.1985 — 7.1.1986
Bullankulma Helsinki 8.3. — 31.3. 1987
CH-Verein der Freunde Finnlands, kulturelle Ausschuss Laupen 4.4. — 12.4.
1987
FREIE GALERIE Basel 3.12. — 23.12 1987
GALLERIA HERMANNI Kuopio 9.5. — 4.6.1989
GALLERIA DIX Helsinki 4.10. — 21.10. 1989
FREIE GALERIE Basel 9.11. — 2.12. 1989
KESKISUOMEN TAIDEGALLERIA Jyväskylä 4.5. — 30.5. 1990
GALLERIA DIX Helsinki 30.11. — 16.12. 1990 SIMME GALERIE Zweisimmen 26.1. —
3.3. 1991
KESKISUOMN TAIDEGALLERIA Jyväskylä 3.5. —2.6. 1941
GALLERIA DIX Helsinki 30.11. — 16.12. 1991
STADTTHEATER Freiberg 28.11. — 21.12.1991
GALERIE AM FISCHMARKT Basel 8.10. — 7.11. 1992
ART’IN GALLERIA Varkaus 5.8. — 28.8. 1993
GALERIE AM FISCHMARKT Basel 18.5. — 20.6. 1994
KELLARIKALLERIA Suonenjoki 4. — 31.8. 1994
GALERIE ZUM KOMET Rheinfelden 25.11. — 23.12. 1995
GALLERIA KAPRIISI Kuopio 6. — 26.5. 1996
NELIOGALLERIA Oulu 10. — 22.7. 1996
ATELJE KAMPE Turku 6. — 25.10. 1996
GALERIE AM FISCHMARKT Basel 10.4. — 10.5. 1997
GALERIE KOMET Rheinfelden 24.10. — 14.11.1998
LYCEUM CLUB Basel 14.11. — 19.12. 1998
GALLERIA KAPRIISI Kuopio 9. — 30.8. 19,99
GALERIE AM FISCHMARKT Basel 5.5. — 10.6. 2000
GALERIE IM WERKSTATTLADEN Winterthur 16.6. — 1.7. 2000
BETHESDA Basel 7.12. 2000 — 15.1. 2001
KELLARIKALLERIA Suonenjoki 8.8. — 27.9. 2002
TAIDEKESKUS VAINÖLÄ Varkaus 2. — 30.9. 2004
GALLERIA Helsinki ( accion cultural exterior de Espafia) 10. — 27.3. 2005
GALERIA KREBS MOnchenstein 12.2. — 23.2 2008 GALLERIA REGINA Turku 2. —
25.10. 2011
KELLARIKALLERIA Suonenjoki 4.7. — 30.8.2013
SORATILA Suonenjoki 3.7. – 30. 10. 2014